Narsistin hoito pähkinänkuoressa

Narsistisen persoonallisuushäiriön omaavan potilaan hoito

 

Narsistisen persoonallisuushäiriöisen hoito riippuu häiriön asteesta.

 

1)    Valtaosa narsistisen persoonallisuushäiriön kriteerit täyttävistä henkilöistä ei koskaan tule hoitoon sillä he pitävät itseään normaaleina eivät koe itseään sairaaksi. Tahdon vastainen psykiatrinen hoito heidän kohdallaan ei tule kysymykseen ja siinä tapauksessa hoidolle oleellinen oma motivaatio puuttuisi.

2)    Vaikeimmin narsistisesti häiriintyneiden kohdalla psykososiaaliset hoidot ja psykoterapiat eri muodoissaan ovat vasta-aiheisia, sillä ne menevät narsismin palvelukseen tehden potilaasta entistä manipulaatiokykyisemmän narsistin. Käytännössä he ottavat vastaan ainoastaan sen, mikä vahvistaa heidän narsistista identiteettiään, minkä he kokevat oikeaksi normaaliksi minäkseen (R. Hare Ilman omaatuntoa, Gilgames 2004). Pessimistinen arvio perustuu osittain tutkimustietoon, mutta alan auktoriteetit ovat jokseenkin yksimielisiä tästä kokemuksiensa perusteella. Tämä arvio koskee sellaisia henkilöitä, jotka täyttävät enemmän kuin DSM IV määritelmän mukaiset minimikriteerit narsistisen persoonallisuuden osalta eli enemmän kuin 5/9 kohtaa, mikä on minimi. Narsististen persoonallisuushäiriöiden ryppääseen kuuluvat myös epäsosiaalinen, epävakaa ja huomiohakuinen persoonallisuushäiriö. Myös epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön vaikeimpien muotojen osalta hoito on vasta-aiheinen samasta syystä kuin narsistisen persoonallisuushäiriön kohdalla.

3)    Hyvin pieni joukko DSM IV minimikriteerit täyttävistä narsistisista persoonallisuushäiriöisistä voivat esim. kriisien yhteydessä saada oireita esimerkiksi ahdistua tai masentua, jolloin he motivoituvat hakemaan apua. Yleensä he haluavat kuitenkin. että oireet poistetaan niin, että voivat palauta entiselleen eikä parantua narsismistaan. Ammattitaitoinen ja kokenut terapeutti saattaa silloin onnistua näyttämään hänelle, että pelkästään oireiden poistaminen ei tuo pysyvää helpotusta koska alkusyytä ei poisteta. Tilanne on verrattavissa kuumeen alentamiseen lääkkeillä, ilman että varsinaista kuumeen aiheuttamaa tulehdustautia hoidetaan. Hän saattaa onnistua motivoimaan narsistin näkemään syvällisemmin tilanteensa jolloin hän motivoituu pitkälliseen hoitoon. Tällöin hoito voi hyvässä tapauksessa onnistua. Usein hoito onnistuu osittain joksikin aikaa katketakseen ennenaikaisesti siihen että potilas lähtee hoidosta palatakeen kuukausia tai vuosia myöhemmin oireiden palatessa ja työstää jälleen osan ongelmistaan. Näin hoito voi koostua useammasta jaksosta.

4)    On suuri joukko potilaita joilla on selkeitä narsistisia piirteitä täyttäen muutaman kohdan kriteerien yhdeksästä, mutta minimikriteerit täydet 5/9 eivät kuitenkaan täyty. Näiden potilaiden kohdalla narsismia kannattaa hoitaa sillä he tiedostavat helpommin narsisminsa vahingollisuuden ja suorastaan tuhoisuuden itselleen ja läheisilleen. He motivoituvat ja heillä on kestokykyä sietää nöyryytys ja vastoinkäyminen kun paljastuu että se narsistinen piirre josta he ovat jopa ylpeilleet osoittautuukin hyvin vahingolliseksi.

5)    Toiveikasta on, että uudet tutkimukset ovat osoittaneet erityisesti epävakaan persoonallisuushäiriön osalta että psykodynaamisella psykoterapialla saadaan merkittävästi paremmat tulokset kuin tavanomaisella psykiatrisilla hoidoilla. Pätevään näyttöön perustuvia tutkimuksia löytyy maailmalta 94 kpl. Tulokset ovat samansuuntaiset. Psykodynaamisten hoitojen tulokset paranevat vielä parin vuoden ajan hoidon päätyttyä (Keinänen, Takalo Tieteessä tapahtuu 2/2011). Koska epävakaa persoonallisuushäiriö kuuluu narsististen persoonallisuushäiriöiden joukkoon antavat nämä tutkimukset tukea niille lukuisille kliinikoille, jotka ovat havainneet että lievä narsistisen persoonallisuushäiriön omaavat potilaat hyötyvät hoidosta.

6)    Lääkehoidoista ei ole hyötyä itse narsismin hoitoon sen sijaan niitä voi käyttää tilapäisesti tarkasti kohdennettuna, jonkin tietyn kärsimystä aiheuttavan oireen lievittämiseksi. Kaikki ahdistusta lievittävät lääkkeet ovat kuitenkin vasta-aiheisia sillä narsistinen potilas jää niihin kiinni.

Psykoterapeuttinen hoito on kuitenkin aina

      - hyvin vaikeaa ja edellyttää suurta ammattitaitoa

      - yleensä hoito katkeaa ennenaikaisesti siitä huolimatta

      - hoito on pitkään epäkiitollista sillä tunnustusta tai kiitosta ei pidä odottaa saavansa pitkiin aikoihin,

        halveksuntaa ja ylenkatsetta terapeutti sen sijaan saa osakseen. 

 

Narsistisen häiriön hoidon tärkein tavoite on erilaisten tunteiden sietokyvyn lisääminen ja siten haavoittuvuuden väheneminen. Tämä edellyttää vastenmielisten tunnekokemusten kohtaamista ja läpityöstämistä siten, että ne saadaan hallintaan. Tämä antaa narsistille vähitellen tunteiden- ja kanssaihmisen huomioonottamishalua ja -kykyä. Hoito on aina vaativaa edellyttää useita vuosia kestävää intensiivistä terapiaa silloinkin kun potilas on motivoitunut.

 

Kirjoittaja: Gustav Schulman LL, psyk. erik. lääk., koulutuspsykoanalyytikko IPA (5.4.2011)